koostumus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koostua +‎ -mus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoːstumus/, [ˈko̞ːs̠tumus̠]
  • Rhymes: -oːstumus
  • Syllabification(key): koos‧tu‧mus

Noun

[edit]

koostumus

  1. composition, constitution (proportion of different parts to make a whole)
  2. texture (as in e.g. food)
    Synonym: tuntuma

Declension

[edit]
Inflection of koostumus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koostumus koostumukset
genitive koostumuksen koostumusten
koostumuksien
partitive koostumusta koostumuksia
illative koostumukseen koostumuksiin
singular plural
nominative koostumus koostumukset
accusative nom. koostumus koostumukset
gen. koostumuksen
genitive koostumuksen koostumusten
koostumuksien
partitive koostumusta koostumuksia
inessive koostumuksessa koostumuksissa
elative koostumuksesta koostumuksista
illative koostumukseen koostumuksiin
adessive koostumuksella koostumuksilla
ablative koostumukselta koostumuksilta
allative koostumukselle koostumuksille
essive koostumuksena koostumuksina
translative koostumukseksi koostumuksiksi
abessive koostumuksetta koostumuksitta
instructive koostumuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koostumus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]