koostumus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

koostumus

  1. composition, constitution

Declension[edit]

Inflection of koostumus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koostumus koostumukset
genitive koostumuksen koostumusten
koostumuksien
partitive koostumusta koostumuksia
illative koostumukseen koostumuksiin
singular plural
nominative koostumus koostumukset
accusative nom. koostumus koostumukset
gen. koostumuksen
genitive koostumuksen koostumusten
koostumuksien
partitive koostumusta koostumuksia
inessive koostumuksessa koostumuksissa
elative koostumuksesta koostumuksista
illative koostumukseen koostumuksiin
adessive koostumuksella koostumuksilla
ablative koostumukselta koostumuksilta
allative koostumukselle koostumuksille
essive koostumuksena koostumuksina
translative koostumukseksi koostumuksiksi
instructive koostumuksin
abessive koostumuksetta koostumuksitta
comitative koostumuksineen