korkein

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kor‧kein
  • IPA(key): [ˈkorkein]

Etymology 1[edit]

Forms of korkea(high).

Adjective[edit]

korkein

  1. Instructive plural form of korkea.

Adjective[edit]

korkein

  1. superlative degree of korkea
    1. highest
    2. supreme
      Neuvostoliiton korkein neuvosto = the Supreme Soviet of the USSR
      korkein oikeus = supreme court
Declension[edit]
Inflection of korkein (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative korkein korkeimmat
genitive korkeimman korkeimpien
korkeinten
partitive korkeinta korkeimpia
illative korkeimpaan korkeimpiin
singular plural
nominative korkein korkeimmat
accusative nom. korkein korkeimmat
gen. korkeimman
genitive korkeimman korkeimpien
korkeinten
korkeimpainrare
partitive korkeinta korkeimpia
inessive korkeimmassa korkeimmissa
elative korkeimmasta korkeimmista
illative korkeimpaan korkeimpiin
adessive korkeimmalla korkeimmilla
ablative korkeimmalta korkeimmilta
allative korkeimmalle korkeimmille
essive korkeimpana korkeimpina
translative korkeimmaksi korkeimmiksi
instructive korkeimmin
abessive korkeimmatta korkeimmitta
comitative korkeimpine

Etymology 2[edit]

Noun[edit]

korkein

  1. Instructive plural form of korkki.