korosteinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

koroste +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkorostei̯nen/, [ˈko̞ro̞s̠ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Syllabification(key): ko‧ros‧tei‧nen

Adjective[edit]

korosteinen

  1. having an emphasis (of), emphasized

Declension[edit]

Inflection of korosteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative korosteinen korosteiset
genitive korosteisen korosteisten
korosteisien
partitive korosteista korosteisia
illative korosteiseen korosteisiin
singular plural
nominative korosteinen korosteiset
accusative nom. korosteinen korosteiset
gen. korosteisen
genitive korosteisen korosteisten
korosteisien
partitive korosteista korosteisia
inessive korosteisessa korosteisissa
elative korosteisesta korosteisista
illative korosteiseen korosteisiin
adessive korosteisella korosteisilla
ablative korosteiselta korosteisilta
allative korosteiselle korosteisille
essive korosteisena korosteisina
translative korosteiseksi korosteisiksi
instructive korosteisin
abessive korosteisetta korosteisitta
comitative korosteisine
Possessive forms of korosteinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person korosteiseni korosteisemme
2nd person korosteisesi korosteisenne
3rd person korosteisensa

Derived terms[edit]