korpilakko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

korpilakko

  1. wildcat strike (unauthorized strike)

Declension[edit]

Inflection of korpilakko (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative korpilakko korpilakot
genitive korpilakon korpilakkojen
partitive korpilakkoa korpilakkoja
illative korpilakkoon korpilakkoihin
singular plural
nominative korpilakko korpilakot
accusative nom.? korpilakko korpilakot
gen. korpilakon
genitive korpilakon korpilakkojen
partitive korpilakkoa korpilakkoja
inessive korpilakossa korpilakoissa
elative korpilakosta korpilakoista
illative korpilakkoon korpilakkoihin
adessive korpilakolla korpilakoilla
ablative korpilakolta korpilakoilta
allative korpilakolleˣ korpilakoilleˣ
essive korpilakkona korpilakkoina
translative korpilakoksi korpilakoiksi
instructive korpilakoin
abessive korpilakotta korpilakoitta
comitative korpilakkoineen