lakko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: läkkõ

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< lakata

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

lakko

  1. strike (work stoppage)

Declension[edit]

Inflection of lakko (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative lakko lakot
genitive lakon lakkojen
partitive lakkoa lakkoja
illative lakkoon lakkoihin
singular plural
nominative lakko lakot
accusative nom. lakko lakot
gen. lakon
genitive lakon lakkojen
partitive lakkoa lakkoja
inessive lakossa lakoissa
elative lakosta lakoista
illative lakkoon lakkoihin
adessive lakolla lakoilla
ablative lakolta lakoilta
allative lakolle lakoille
essive lakkona lakkoina
translative lakoksi lakoiksi
instructive lakoin
abessive lakotta lakoitta
comitative lakkoineen

See also[edit]