koteloitiö

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ko)

Etymology[edit]

Compound of kotelo +‎ itiö.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: ko‧te‧lo‧i‧ti‧ö
  • IPA(key): /ˈkoteloˌitiø/

Noun[edit]

koteloitiö

  1. (biology) ascospore

Declension[edit]

Inflection of koteloitiö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative koteloitiö koteloitiöt
genitive koteloitiön koteloitiöiden
koteloitiöitten
partitive koteloitiötä koteloitiöitä
illative koteloitiöön koteloitiöihin
singular plural
nominative koteloitiö koteloitiöt
accusative nom. koteloitiö koteloitiöt
gen. koteloitiön
genitive koteloitiön koteloitiöiden
koteloitiöitten
partitive koteloitiötä koteloitiöitä
inessive koteloitiössä koteloitiöissä
elative koteloitiöstä koteloitiöistä
illative koteloitiöön koteloitiöihin
adessive koteloitiöllä koteloitiöillä
ablative koteloitiöltä koteloitiöiltä
allative koteloitiölle koteloitiöille
essive koteloitiönä koteloitiöinä
translative koteloitiöksi koteloitiöiksi
instructive koteloitiöin
abessive koteloitiöttä koteloitiöittä
comitative koteloitiöineen

Anagrams[edit]