kovaääninen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kova +‎ ääninen

Noun[edit]

kovaääninen

  1. loudspeaker

Declension[edit]

Inflection of kovaääninen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kovaääninen kovaääniset
genitive kovaäänisen kovaäänisten
kovaäänisien
partitive kovaäänistä kovaäänisiä
illative kovaääniseen kovaäänisiin
singular plural
nominative kovaääninen kovaääniset
accusative nom.? kovaääninen kovaääniset
gen. kovaäänisen
genitive kovaäänisen kovaäänisten
kovaäänisien
partitive kovaäänistä kovaäänisiä
inessive kovaäänisessä kovaäänisissä
elative kovaäänisestä kovaäänisistä
illative kovaääniseen kovaäänisiin
adessive kovaäänisellä kovaäänisillä
ablative kovaääniseltä kovaäänisiltä
allative kovaääniselleˣ kovaäänisilleˣ
essive kovaäänisenä kovaäänisinä
translative kovaääniseksi kovaäänisiksi
instructive kovaäänisin
abessive kovaäänisettä kovaäänisittä
comitative kovaäänisineen

Adjective[edit]

kovaääninen  (comparative kovaäänisempi, superlative kovaäänisin)

  1. loud (noisy)
  2. loudmouthed (of a person: tending to loud, indiscreet, especially bragging, speech)

Declension[edit]

Inflection of kovaääninen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kovaääninen kovaääniset
genitive kovaäänisen kovaäänisten
kovaäänisien
partitive kovaäänistä kovaäänisiä
illative kovaääniseen kovaäänisiin
singular plural
nominative kovaääninen kovaääniset
accusative nom.? kovaääninen kovaääniset
gen. kovaäänisen
genitive kovaäänisen kovaäänisten
kovaäänisien
partitive kovaäänistä kovaäänisiä
inessive kovaäänisessä kovaäänisissä
elative kovaäänisestä kovaäänisistä
illative kovaääniseen kovaäänisiin
adessive kovaäänisellä kovaäänisillä
ablative kovaääniseltä kovaäänisiltä
allative kovaääniselleˣ kovaäänisilleˣ
essive kovaäänisenä kovaäänisinä
translative kovaääniseksi kovaäänisiksi
instructive kovaäänisin
abessive kovaäänisettä kovaäänisittä
comitative kovaäänisine

Derived terms[edit]