kranaatinheitin

American soldiers firing a mortar

Finnish

Finnish mortar squad ready to fire.

Etymology

kranaatin (“of a grenade”) +‎ heitin (“thrower”)

Noun

kranaatinheitin

1. mortar (muzzle-loading, indirect fire weapon)

Declension

Inflection of kranaatinheitin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative		kranaatinheitin	kranaatinheittimet
genitive		kranaatinheittimen	kranaatinheittimien kranaatinheitinten
partitive		kranaatinheitintä	kranaatinheittimiä
illative		kranaatinheittimeen	kranaatinheittimiin
		singular	plural
nominative		kranaatinheitin	kranaatinheittimet
accusative	nom.	kranaatinheitin	kranaatinheittimet
	gen.	kranaatinheittimen
genitive		kranaatinheittimen	kranaatinheittimien kranaatinheitinten
partitive		kranaatinheitintä	kranaatinheittimiä
inessive		kranaatinheittimessä	kranaatinheittimissä
elative		kranaatinheittimestä	kranaatinheittimistä
illative		kranaatinheittimeen	kranaatinheittimiin
adessive		kranaatinheittimellä	kranaatinheittimillä
ablative		kranaatinheittimeltä	kranaatinheittimiltä
allative		kranaatinheittimelle	kranaatinheittimille
essive		kranaatinheittimenä	kranaatinheittiminä
translative		kranaatinheittimeksi	kranaatinheittimiksi
instructive		—	kranaatinheittimin
abessive		kranaatinheittimettä	kranaatinheittimittä
comitative		—	kranaatinheittimineen

Usage notes

• The word kranaatinheitin refers to a modern weapon. Its historical predecessor is called mörssäri in Finnish.
• In Finnish a mortar fires grenades (kranaatti), but in English it fires shells or bombs.

Synonyms

• heitin

Derived terms

• kranaatinheitinkomppania
• kranaatinheitintuli

Coordinate terms

• kranaattiampumalaite (grenade launcher)