kreivitär

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kreivi +‎ -tär

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: krei‧vi‧tär

Noun[edit]

kreivitär

  1. countess

Declension[edit]

Inflection of kreivitär (Kotus type 32/sisar, tt-t gradation)
nominative kreivitär kreivittäret
genitive kreivittären kreivittärien
kreivitärten
partitive kreivitärtä kreivittäriä
illative kreivittäreen kreivittäriin
singular plural
nominative kreivitär kreivittäret
accusative nom. kreivitär kreivittäret
gen. kreivittären
genitive kreivittären kreivittärien
kreivitärten
partitive kreivitärtä kreivittäriä
inessive kreivittäressä kreivittärissä
elative kreivittärestä kreivittäristä
illative kreivittäreen kreivittäriin
adessive kreivittärellä kreivittärillä
ablative kreivittäreltä kreivittäriltä
allative kreivittärelle kreivittärille
essive kreivittärenä kreivittärinä
translative kreivittäreksi kreivittäriksi
instructive kreivittärin
abessive kreivittärettä kreivittärittä
comitative kreivittärineen

Related terms[edit]