kullankallis

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kullan +‎ kallis

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkulːɑnˌkɑlːis/, [ˈkulːɑnˌkɑlːis̠]
  • Hyphenation: kul‧lan‧kal‧lis

Adjective[edit]

kullankallis (comparative kullankalliimpi, superlative kullankallein)

  1. as dear or precious as gold, very dear or precious

Declension[edit]

Inflection of kullankallis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative kullankallis kullankalliit
genitive kullankalliin kullankalliiden
kullankalliitten
partitive kullankallista kullankalliita
illative kullankalliiseen kullankalliisiin
singular plural
nominative kullankallis kullankalliit
accusative nom. kullankallis kullankalliit
gen. kullankalliin
genitive kullankalliin kullankalliiden
kullankalliitten
partitive kullankallista kullankalliita
inessive kullankalliissa kullankalliissa
elative kullankalliista kullankalliista
illative kullankalliiseen kullankalliisiin
kullankalliihinrare
adessive kullankalliilla kullankalliilla
ablative kullankalliilta kullankalliilta
allative kullankalliille kullankalliille
essive kullankalliina kullankalliina
translative kullankalliiksi kullankalliiksi
instructive kullankalliin
abessive kullankalliitta kullankalliitta
comitative kullankalliine