kulminaatio

Finnish

Etymology

From other European languages, compare Swedish kulmination, French culmination, Russian кульмина́ция (kulʹminácija), ultimately from Medieval Latin culminatus, the past participle of culminare (“to crown”), from Latin culmen (“peak, the highest point”), older form columen (“top, summit”), from a Proto-Indo-European base *kel- "to project".

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkulminɑːtio/, [ˈkulmiˌnɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Hyphenation^(key): kul‧mi‧naa‧tio

Noun

kulminaatio

1. (astronomy) culmination (attainment of the highest point of altitude reached by a heavenly body; passage across the meridian)
2. culmination (attainment or arrival at the highest pitch of glory, power, etc.)

Declension

Inflection of kulminaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		kulminaatio	kulminaatiot
genitive		kulminaation	kulminaatioiden kulminaatioitten
partitive		kulminaatiota	kulminaatioita
illative		kulminaatioon	kulminaatioihin
		singular	plural
nominative		kulminaatio	kulminaatiot
accusative	nom.	kulminaatio	kulminaatiot
	gen.	kulminaation
genitive		kulminaation	kulminaatioiden kulminaatioitten
partitive		kulminaatiota	kulminaatioita
inessive		kulminaatiossa	kulminaatioissa
elative		kulminaatiosta	kulminaatioista
illative		kulminaatioon	kulminaatioihin
adessive		kulminaatiolla	kulminaatioilla
ablative		kulminaatiolta	kulminaatioilta
allative		kulminaatiolle	kulminaatioille
essive		kulminaationa	kulminaatioina
translative		kulminaatioksi	kulminaatioiksi
abessive		kulminaatiotta	kulminaatioitta
instructive		—	kulminaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kulminaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kulminaationi kulminaationi accusative nom. kulminaationi kulminaationi gen. kulminaationi genitive kulminaationi kulminaatioideni kulminaatioitteni partitive kulminaatiotani kulminaatioitani inessive kulminaatiossani kulminaatioissani elative kulminaatiostani kulminaatioistani illative kulminaatiooni kulminaatioihini adessive kulminaatiollani kulminaatioillani ablative kulminaatioltani kulminaatioiltani allative kulminaatiolleni kulminaatioilleni essive kulminaationani kulminaatioinani translative kulminaatiokseni kulminaatioikseni abessive kulminaatiottani kulminaatioittani instructive — — comitative — kulminaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative kulminaatiosi kulminaatiosi accusative nom. kulminaatiosi kulminaatiosi gen. kulminaatiosi genitive kulminaatiosi kulminaatioidesi kulminaatioittesi partitive kulminaatiotasi kulminaatioitasi inessive kulminaatiossasi kulminaatioissasi elative kulminaatiostasi kulminaatioistasi illative kulminaatioosi kulminaatioihisi adessive kulminaatiollasi kulminaatioillasi ablative kulminaatioltasi kulminaatioiltasi allative kulminaatiollesi kulminaatioillesi essive kulminaationasi kulminaatioinasi translative kulminaatioksesi kulminaatioiksesi abessive kulminaatiottasi kulminaatioittasi instructive — — comitative — kulminaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative kulminaatiomme kulminaatiomme accusative nom. kulminaatiomme kulminaatiomme gen. kulminaatiomme genitive kulminaatiomme kulminaatioidemme kulminaatioittemme partitive kulminaatiotamme kulminaatioitamme inessive kulminaatiossamme kulminaatioissamme elative kulminaatiostamme kulminaatioistamme illative kulminaatioomme kulminaatioihimme adessive kulminaatiollamme kulminaatioillamme ablative kulminaatioltamme kulminaatioiltamme allative kulminaatiollemme kulminaatioillemme essive kulminaationamme kulminaatioinamme translative kulminaatioksemme kulminaatioiksemme abessive kulminaatiottamme kulminaatioittamme instructive — — comitative — kulminaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative kulminaationne kulminaationne accusative nom. kulminaationne kulminaationne gen. kulminaationne genitive kulminaationne kulminaatioidenne kulminaatioittenne partitive kulminaatiotanne kulminaatioitanne inessive kulminaatiossanne kulminaatioissanne elative kulminaatiostanne kulminaatioistanne illative kulminaatioonne kulminaatioihinne adessive kulminaatiollanne kulminaatioillanne ablative kulminaatioltanne kulminaatioiltanne allative kulminaatiollenne kulminaatioillenne essive kulminaationanne kulminaatioinanne translative kulminaatioksenne kulminaatioiksenne abessive kulminaatiottanne kulminaatioittanne instructive — — comitative — kulminaatioinenne third-person possessor singular plural nominative kulminaationsa kulminaationsa accusative nom. kulminaationsa kulminaationsa gen. kulminaationsa genitive kulminaationsa kulminaatioidensa kulminaatioittensa partitive kulminaatiotaan kulminaatiotansa kulminaatioitaan kulminaatioitansa inessive kulminaatiossaan kulminaatiossansa kulminaatioissaan kulminaatioissansa elative kulminaatiostaan kulminaatiostansa kulminaatioistaan kulminaatioistansa illative kulminaatioonsa kulminaatioihinsa adessive kulminaatiollaan kulminaatiollansa kulminaatioillaan kulminaatioillansa ablative kulminaatioltaan kulminaatioltansa kulminaatioiltaan kulminaatioiltansa allative kulminaatiolleen kulminaatiollensa kulminaatioilleen kulminaatioillensa essive kulminaationaan kulminaationansa kulminaatioinaan kulminaatioinansa translative kulminaatiokseen kulminaatioksensa kulminaatioikseen kulminaatioiksensa abessive kulminaatiottaan kulminaatiottansa kulminaatioittaan kulminaatioittansa instructive — — comitative — kulminaatioineen kulminaatioinensa

Synonyms

• (attainment of the highest pitch of glory etc.): huippu, huipentuma, huippukohta

Derived terms

• kulminoitua

 

compounds

• alakulminaatio

 

Further reading

• “kulminaatio”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02