kunniaton

Finnish

Etymology

kunnia (“honour”) +‎ -ton (“-less”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑton/, [ˈkunːiˌɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): kun‧ni‧a‧ton

Adjective

kunniaton (comparative kunniattomampi, superlative kunniattomin)

1. honourless, dishonourable, ungallant (without honour)

Declension

Inflection of kunniaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		kunniaton	kunniattomat
genitive		kunniattoman	kunniattomien
partitive		kunniatonta	kunniattomia
illative		kunniattomaan	kunniattomiin
		singular	plural
nominative		kunniaton	kunniattomat
accusative	nom.	kunniaton	kunniattomat
	gen.	kunniattoman
genitive		kunniattoman	kunniattomien kunniatonten rare
partitive		kunniatonta	kunniattomia
inessive		kunniattomassa	kunniattomissa
elative		kunniattomasta	kunniattomista
illative		kunniattomaan	kunniattomiin
adessive		kunniattomalla	kunniattomilla
ablative		kunniattomalta	kunniattomilta
allative		kunniattomalle	kunniattomille
essive		kunniattomana	kunniattomina
translative		kunniattomaksi	kunniattomiksi
abessive		kunniattomatta	kunniattomitta
instructive		—	kunniattomin
comitative		—	kunniattomine

Possessive forms of kunniaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kunniattomani kunniattomani accusative nom. kunniattomani kunniattomani gen. kunniattomani genitive kunniattomani kunniattomieni kunniatonteni rare partitive kunniatontani kunniattomiani inessive kunniattomassani kunniattomissani elative kunniattomastani kunniattomistani illative kunniattomaani kunniattomiini adessive kunniattomallani kunniattomillani ablative kunniattomaltani kunniattomiltani allative kunniattomalleni kunniattomilleni essive kunniattomanani kunniattominani translative kunniattomakseni kunniattomikseni abessive kunniattomattani kunniattomittani instructive — — comitative — kunniattomineni second-person singular possessor singular plural nominative kunniattomasi kunniattomasi accusative nom. kunniattomasi kunniattomasi gen. kunniattomasi genitive kunniattomasi kunniattomiesi kunniatontesi rare partitive kunniatontasi kunniattomiasi inessive kunniattomassasi kunniattomissasi elative kunniattomastasi kunniattomistasi illative kunniattomaasi kunniattomiisi adessive kunniattomallasi kunniattomillasi ablative kunniattomaltasi kunniattomiltasi allative kunniattomallesi kunniattomillesi essive kunniattomanasi kunniattominasi translative kunniattomaksesi kunniattomiksesi abessive kunniattomattasi kunniattomittasi instructive — — comitative — kunniattominesi first-person plural possessor singular plural nominative kunniattomamme kunniattomamme accusative nom. kunniattomamme kunniattomamme gen. kunniattomamme genitive kunniattomamme kunniattomiemme kunniatontemme rare partitive kunniatontamme kunniattomiamme inessive kunniattomassamme kunniattomissamme elative kunniattomastamme kunniattomistamme illative kunniattomaamme kunniattomiimme adessive kunniattomallamme kunniattomillamme ablative kunniattomaltamme kunniattomiltamme allative kunniattomallemme kunniattomillemme essive kunniattomanamme kunniattominamme translative kunniattomaksemme kunniattomiksemme abessive kunniattomattamme kunniattomittamme instructive — — comitative — kunniattominemme second-person plural possessor singular plural nominative kunniattomanne kunniattomanne accusative nom. kunniattomanne kunniattomanne gen. kunniattomanne genitive kunniattomanne kunniattomienne kunniatontenne rare partitive kunniatontanne kunniattomianne inessive kunniattomassanne kunniattomissanne elative kunniattomastanne kunniattomistanne illative kunniattomaanne kunniattomiinne adessive kunniattomallanne kunniattomillanne ablative kunniattomaltanne kunniattomiltanne allative kunniattomallenne kunniattomillenne essive kunniattomananne kunniattominanne translative kunniattomaksenne kunniattomiksenne abessive kunniattomattanne kunniattomittanne instructive — — comitative — kunniattominenne third-person possessor singular plural nominative kunniattomansa kunniattomansa accusative nom. kunniattomansa kunniattomansa gen. kunniattomansa genitive kunniattomansa kunniattomiensa kunniatontensa rare partitive kunniatontaan kunniatontansa kunniattomiaan kunniattomiansa inessive kunniattomassaan kunniattomassansa kunniattomissaan kunniattomissansa elative kunniattomastaan kunniattomastansa kunniattomistaan kunniattomistansa illative kunniattomaansa kunniattomiinsa adessive kunniattomallaan kunniattomallansa kunniattomillaan kunniattomillansa ablative kunniattomaltaan kunniattomaltansa kunniattomiltaan kunniattomiltansa allative kunniattomalleen kunniattomallensa kunniattomilleen kunniattomillensa essive kunniattomanaan kunniattomanansa kunniattominaan kunniattominansa translative kunniattomakseen kunniattomaksensa kunniattomikseen kunniattomiksensa abessive kunniattomattaan kunniattomattansa kunniattomittaan kunniattomittansa instructive — — comitative — kunniattomineen kunniattominensa

Antonyms

• kunniallinen

Derived terms

• kunniattomasti
• kunniattomuus

Further reading

• “kunniaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02