kuorsaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kuorsaus

  1. snore, snoring, stertor (the act and sound of snoring).

Declension[edit]

Inflection of kuorsaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuorsaus kuorsaukset
genitive kuorsauksen kuorsausten
kuorsauksien
partitive kuorsausta kuorsauksia
illative kuorsaukseen kuorsauksiin
singular plural
nominative kuorsaus kuorsaukset
accusative nom. kuorsaus kuorsaukset
gen. kuorsauksen
genitive kuorsauksen kuorsausten
kuorsauksien
partitive kuorsausta kuorsauksia
inessive kuorsauksessa kuorsauksissa
elative kuorsauksesta kuorsauksista
illative kuorsaukseen kuorsauksiin
adessive kuorsauksella kuorsauksilla
ablative kuorsaukselta kuorsauksilta
allative kuorsaukselle kuorsauksille
essive kuorsauksena kuorsauksina
translative kuorsaukseksi kuorsauksiksi
instructive kuorsauksin
abessive kuorsauksetta kuorsauksitta
comitative kuorsauksineen