kutale

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kutale

  1. scoundrel

Declension[edit]

Inflection of kutale (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kutale kutaleet
genitive kutaleen kutaleiden
kutaleitten
partitive kutaletta kutaleita
illative kutaleeseen kutaleisiin
kutaleihin
singular plural
nominative kutale kutaleet
accusative nom. kutale kutaleet
gen. kutaleen
genitive kutaleen kutaleiden
kutaleitten
partitive kutaletta kutaleita
inessive kutaleessa kutaleissa
elative kutaleesta kutaleista
illative kutaleeseen kutaleisiin
kutaleihin
adessive kutaleella kutaleilla
ablative kutaleelta kutaleilta
allative kutaleelle kutaleille
essive kutaleena kutaleina
translative kutaleeksi kutaleiksi
instructive kutalein
abessive kutaleetta kutaleitta
comitative kutaleineen

Anagrams[edit]