lähestymiskielto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

lähestymis-(of approaching) +‎ kielto(ban, prohibition)

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: lä‧hes‧ty‧mis‧kiel‧to
  • IPA(key): /ˈlæhestymisˌkielto/

Noun[edit]

lähestymiskielto

  1. (law) Restraining order, peace bond.

Declension[edit]

Inflection of lähestymiskielto (Kotus type 1/valo, lt-ll gradation)
nominative lähestymiskielto lähestymiskiellot
genitive lähestymiskiellon lähestymiskieltojen
partitive lähestymiskieltoa lähestymiskieltoja
illative lähestymiskieltoon lähestymiskieltoihin
singular plural
nominative lähestymiskielto lähestymiskiellot
accusative nom. lähestymiskielto lähestymiskiellot
gen. lähestymiskiellon
genitive lähestymiskiellon lähestymiskieltojen
partitive lähestymiskieltoa lähestymiskieltoja
inessive lähestymiskiellossa lähestymiskielloissa
elative lähestymiskiellosta lähestymiskielloista
illative lähestymiskieltoon lähestymiskieltoihin
adessive lähestymiskiellolla lähestymiskielloilla
ablative lähestymiskiellolta lähestymiskielloilta
allative lähestymiskiellolle lähestymiskielloille
essive lähestymiskieltona lähestymiskieltoina
translative lähestymiskielloksi lähestymiskielloiksi
instructive lähestymiskielloin
abessive lähestymiskiellotta lähestymiskielloitta
comitative lähestymiskieltoineen