laantumaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

laantua +‎ -maton

Adjective[edit]

laantumaton (comparative laantumattomampi, superlative laantumattomin)

  1. unabated

Declension[edit]

Inflection of laantumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative laantumaton laantumattomat
genitive laantumattoman laantumattomien
partitive laantumatonta laantumattomia
illative laantumattomaan laantumattomiin
singular plural
nominative laantumaton laantumattomat
accusative nom. laantumaton laantumattomat
gen. laantumattoman
genitive laantumattoman laantumattomien
laantumatontenrare
partitive laantumatonta laantumattomia
inessive laantumattomassa laantumattomissa
elative laantumattomasta laantumattomista
illative laantumattomaan laantumattomiin
adessive laantumattomalla laantumattomilla
ablative laantumattomalta laantumattomilta
allative laantumattomalle laantumattomille
essive laantumattomana laantumattomina
translative laantumattomaksi laantumattomiksi
instructive laantumattomin
abessive laantumattomatta laantumattomitta
comitative laantumattomine

Verb[edit]

laantumaton

  1. Negative participle of laantua.