lakkaamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈlɑkːɑːmɑton/, [ˈlɑkːɑːˌmɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification: lak‧kaa‧ma‧ton

Etymology 1[edit]

lakata (to end) +‎ -maton

Adjective[edit]

lakkaamaton (not comparable)

  1. unending, incessant
Declension[edit]
Inflection of lakkaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative lakkaamaton lakkaamattomat
genitive lakkaamattoman lakkaamattomien
partitive lakkaamatonta lakkaamattomia
illative lakkaamattomaan lakkaamattomiin
singular plural
nominative lakkaamaton lakkaamattomat
accusative nom. lakkaamaton lakkaamattomat
gen. lakkaamattoman
genitive lakkaamattoman lakkaamattomien
lakkaamatontenrare
partitive lakkaamatonta lakkaamattomia
inessive lakkaamattomassa lakkaamattomissa
elative lakkaamattomasta lakkaamattomista
illative lakkaamattomaan lakkaamattomiin
adessive lakkaamattomalla lakkaamattomilla
ablative lakkaamattomalta lakkaamattomilta
allative lakkaamattomalle lakkaamattomille
essive lakkaamattomana lakkaamattomina
translative lakkaamattomaksi lakkaamattomiksi
instructive lakkaamattomin
abessive lakkaamattomatta lakkaamattomitta
comitative lakkaamattomine
Possessive forms of lakkaamaton (type onneton)
possessor singular plural
1st person lakkaamattomani lakkaamattomamme
2nd person lakkaamattomasi lakkaamattomanne
3rd person lakkaamattomansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Participle[edit]

lakkaamaton

  1. Negative participle of lakata.

Etymology 2[edit]

lakata (to varnish) +‎ -maton

Adjective[edit]

lakkaamaton (not comparable)

  1. unvarnished
Declension[edit]
Inflection of lakkaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative lakkaamaton lakkaamattomat
genitive lakkaamattoman lakkaamattomien
partitive lakkaamatonta lakkaamattomia
illative lakkaamattomaan lakkaamattomiin
singular plural
nominative lakkaamaton lakkaamattomat
accusative nom. lakkaamaton lakkaamattomat
gen. lakkaamattoman
genitive lakkaamattoman lakkaamattomien
lakkaamatontenrare
partitive lakkaamatonta lakkaamattomia
inessive lakkaamattomassa lakkaamattomissa
elative lakkaamattomasta lakkaamattomista
illative lakkaamattomaan lakkaamattomiin
adessive lakkaamattomalla lakkaamattomilla
ablative lakkaamattomalta lakkaamattomilta
allative lakkaamattomalle lakkaamattomille
essive lakkaamattomana lakkaamattomina
translative lakkaamattomaksi lakkaamattomiksi
instructive lakkaamattomin
abessive lakkaamattomatta lakkaamattomitta
comitative lakkaamattomine
Possessive forms of lakkaamaton (type onneton)
possessor singular plural
1st person lakkaamattomani lakkaamattomamme
2nd person lakkaamattomasi lakkaamattomanne
3rd person lakkaamattomansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Participle[edit]

lakkaamaton

  1. Negative participle of lakata.