lopetus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

lopetus

  1. ending, stopping, finishing, ceasing

Declension[edit]

Inflection of lopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative lopetus lopetukset
genitive lopetuksen lopetusten
lopetuksien
partitive lopetusta lopetuksia
illative lopetukseen lopetuksiin
singular plural
nominative lopetus lopetukset
accusative nom. lopetus lopetukset
gen. lopetuksen
genitive lopetuksen lopetusten
lopetuksien
partitive lopetusta lopetuksia
inessive lopetuksessa lopetuksissa
elative lopetuksesta lopetuksista
illative lopetukseen lopetuksiin
adessive lopetuksella lopetuksilla
ablative lopetukselta lopetuksilta
allative lopetukselle lopetuksille
essive lopetuksena lopetuksina
translative lopetukseksi lopetuksiksi
instructive lopetuksin
abessive lopetuksetta lopetuksitta
comitative lopetuksineen