mäkinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Mäkinen

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

mäki(hill) +‎ -inen(-y)

Adjective[edit]

mäkinen ‎(comparative mäkisempi, superlative mäkisin)

  1. hilly
Declension[edit]
Inflection of mäkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mäkinen mäkiset
genitive mäkisen mäkisten
mäkisien
partitive mäkistä mäkisiä
illative mäkiseen mäkisiin
singular plural
nominative mäkinen mäkiset
accusative nom. mäkinen mäkiset
gen. mäkisen
genitive mäkisen mäkisten
mäkisien
partitive mäkistä mäkisiä
inessive mäkisessä mäkisissä
elative mäkisestä mäkisistä
illative mäkiseen mäkisiin
adessive mäkisellä mäkisillä
ablative mäkiseltä mäkisiltä
allative mäkiselle mäkisille
essive mäkisenä mäkisinä
translative mäkiseksi mäkisiksi
instructive mäkisin
abessive mäkisettä mäkisittä
comitative mäkisine

Etymology 2[edit]

Diminutive of mäki(hill); mäki +‎ -nen.

Noun[edit]

mäkinen

  1. small hill
Declension[edit]
Inflection of mäkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mäkinen mäkiset
genitive mäkisen mäkisten
mäkisien
partitive mäkistä mäkisiä
illative mäkiseen mäkisiin
singular plural
nominative mäkinen mäkiset
accusative nom. mäkinen mäkiset
gen. mäkisen
genitive mäkisen mäkisten
mäkisien
partitive mäkistä mäkisiä
inessive mäkisessä mäkisissä
elative mäkisestä mäkisistä
illative mäkiseen mäkisiin
adessive mäkisellä mäkisillä
ablative mäkiseltä mäkisiltä
allative mäkiselle mäkisille
essive mäkisenä mäkisinä
translative mäkiseksi mäkisiksi
instructive mäkisin
abessive mäkisettä mäkisittä
comitative mäkisineen