menneisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mennyt +‎ -yys

Noun[edit]

menneisyys

  1. past (the period of time that has already happened)

Declension[edit]

Inflection of menneisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative menneisyys menneisyydet
genitive menneisyyden menneisyyksien
partitive menneisyyttä menneisyyksiä
illative menneisyyteen menneisyyksiin
singular plural
nominative menneisyys menneisyydet
accusative nom. menneisyys menneisyydet
gen. menneisyyden
genitive menneisyyden menneisyyksien
partitive menneisyyttä menneisyyksiä
inessive menneisyydessä menneisyyksissä
elative menneisyydestä menneisyyksistä
illative menneisyyteen menneisyyksiin
adessive menneisyydellä menneisyyksillä
ablative menneisyydeltä menneisyyksiltä
allative menneisyydelle menneisyyksille
essive menneisyytenä menneisyyksinä
translative menneisyydeksi menneisyyksiksi
instructive menneisyyksin
abessive menneisyydettä menneisyyksittä
comitative menneisyyksineen