merenkäynti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

meren +‎ käynti

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmerenˌkæy̯nti/, [ˈme̞re̞ŋˌkæy̯n̪t̪i]
  • Rhymes: -æynti
  • Syllabification(key): me‧ren‧käyn‧ti

Noun[edit]

merenkäynti

  1. swell, roll of the sea (the waves of the sea, especially as condition for seafaring)
    kova ~ : heavy seas, rough seas
  2. (rare) seafaring

Declension[edit]

Inflection of merenkäynti (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative merenkäynti merenkäynnit
genitive merenkäynnin merenkäyntien
partitive merenkäyntiä merenkäyntejä
illative merenkäyntiin merenkäynteihin
singular plural
nominative merenkäynti merenkäynnit
accusative nom. merenkäynti merenkäynnit
gen. merenkäynnin
genitive merenkäynnin merenkäyntien
partitive merenkäyntiä merenkäyntejä
inessive merenkäynnissä merenkäynneissä
elative merenkäynnistä merenkäynneistä
illative merenkäyntiin merenkäynteihin
adessive merenkäynnillä merenkäynneillä
ablative merenkäynniltä merenkäynneiltä
allative merenkäynnille merenkäynneille
essive merenkäyntinä merenkäynteinä
translative merenkäynniksi merenkäynneiksi
instructive merenkäynnein
abessive merenkäynnittä merenkäynneittä
comitative merenkäynteineen
Possessive forms of merenkäynti (type risti)
possessor singular plural
1st person merenkäyntini merenkäyntimme
2nd person merenkäyntisi merenkäyntinne
3rd person merenkäyntinsä

Synonyms[edit]