merikapteeni

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

meri +‎ kapteeni

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmeriˌkɑpteːni/, [ˈme̞riˌkɑpt̪e̞ːni]
  • Rhymes: -ɑpteːni
  • Syllabification: me‧ri‧kap‧tee‧ni

Noun[edit]

merikapteeni

  1. sea captain

Declension[edit]

Inflection of merikapteeni (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative merikapteeni merikapteenit
genitive merikapteenin merikapteenien
merikapteeneiden
merikapteeneitten
partitive merikapteenia merikapteeneita
merikapteeneja
illative merikapteeniin merikapteeneihin
singular plural
nominative merikapteeni merikapteenit
accusative nom. merikapteeni merikapteenit
gen. merikapteenin
genitive merikapteenin merikapteenien
merikapteeneiden
merikapteeneitten
partitive merikapteenia merikapteeneita
merikapteeneja
inessive merikapteenissa merikapteeneissa
elative merikapteenista merikapteeneista
illative merikapteeniin merikapteeneihin
adessive merikapteenilla merikapteeneilla
ablative merikapteenilta merikapteeneilta
allative merikapteenille merikapteeneille
essive merikapteenina merikapteeneina
translative merikapteeniksi merikapteeneiksi
instructive merikapteenein
abessive merikapteenitta merikapteeneitta
comitative merikapteeneineen
Possessive forms of merikapteeni (type paperi)
possessor singular plural
1st person merikapteenini merikapteenimme
2nd person merikapteenisi merikapteeninne
3rd person merikapteeninsa