mielenliikutus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mielen +‎ liikutus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmie̯lenˌliːkutus/, [ˈmie̞̯le̞nˌliːkut̪us̠]
  • Rhymes: -iːkutus
  • Syllabification: mie‧len‧lii‧ku‧tus

Noun[edit]

mielenliikutus

  1. a temporary intense emotion or affection

Declension[edit]

Inflection of mielenliikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative mielenliikutus mielenliikutukset
genitive mielenliikutuksen mielenliikutusten
mielenliikutuksien
partitive mielenliikutusta mielenliikutuksia
illative mielenliikutukseen mielenliikutuksiin
singular plural
nominative mielenliikutus mielenliikutukset
accusative nom. mielenliikutus mielenliikutukset
gen. mielenliikutuksen
genitive mielenliikutuksen mielenliikutusten
mielenliikutuksien
partitive mielenliikutusta mielenliikutuksia
inessive mielenliikutuksessa mielenliikutuksissa
elative mielenliikutuksesta mielenliikutuksista
illative mielenliikutukseen mielenliikutuksiin
adessive mielenliikutuksella mielenliikutuksilla
ablative mielenliikutukselta mielenliikutuksilta
allative mielenliikutukselle mielenliikutuksille
essive mielenliikutuksena mielenliikutuksina
translative mielenliikutukseksi mielenliikutuksiksi
instructive mielenliikutuksin
abessive mielenliikutuksetta mielenliikutuksitta
comitative mielenliikutuksineen
Possessive forms of mielenliikutus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person mielenliikutukseni mielenliikutuksemme
2nd person mielenliikutuksesi mielenliikutuksenne
3rd person mielenliikutuksensa