miestappo

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mies +‎ tappo

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmie̯sˌtɑpːo/, [ˈmie̞̯s̠ˌt̪ɑpːo̞]
  • Rhymes: -ɑpːo
  • Syllabification(key): mies‧tap‧po

Noun[edit]

miestappo

  1. manslaughter (killing of a man)

Declension[edit]

Inflection of miestappo (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)
nominative miestappo miestapot
genitive miestapon miestappojen
partitive miestappoa miestappoja
illative miestappoon miestappoihin
singular plural
nominative miestappo miestapot
accusative nom. miestappo miestapot
gen. miestapon
genitive miestapon miestappojen
partitive miestappoa miestappoja
inessive miestapossa miestapoissa
elative miestaposta miestapoista
illative miestappoon miestappoihin
adessive miestapolla miestapoilla
ablative miestapolta miestapoilta
allative miestapolle miestapoille
essive miestappona miestappoina
translative miestapoksi miestapoiksi
instructive miestapoin
abessive miestapotta miestapoitta
comitative miestappoineen
Possessive forms of miestappo (type valo)
possessor singular plural
1st person miestapponi miestappomme
2nd person miestapposi miestapponne
3rd person miestapponsa