muinaiskieli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

muinais- +‎ kieli

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: mui‧nais‧kie‧li
  • Rhymes: -ieli
  • IPA(key): /ˈmuinɑisˌkieli/

Noun[edit]

muinaiskieli

  1. ancient language

Declension[edit]

Inflection of muinaiskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative muinaiskieli muinaiskielet
genitive muinaiskielen muinaiskielten
muinaiskielien
partitive muinaiskieltä muinaiskieliä
illative muinaiskieleen muinaiskieliin
singular plural
nominative muinaiskieli muinaiskielet
accusative nom. muinaiskieli muinaiskielet
gen. muinaiskielen
genitive muinaiskielen muinaiskielten
muinaiskielien
partitive muinaiskieltä muinaiskieliä
inessive muinaiskielessä muinaiskielissä
elative muinaiskielestä muinaiskielistä
illative muinaiskieleen muinaiskieliin
adessive muinaiskielellä muinaiskielillä
ablative muinaiskieleltä muinaiskieliltä
allative muinaiskielelle muinaiskielille
essive muinaiskielenä muinaiskielinä
translative muinaiskieleksi muinaiskieliksi
instructive muinaiskielin
abessive muinaiskielettä muinaiskielittä
comitative muinaiskielineen