muukalainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

muuka- +‎ -lainen. Attested since at least 1548 in a variety of spellings (the Bible of that year has Mucalainen in Luke 17.18 and mwcalainen in Luke 24.18).

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

muukalainen

  1. stranger
  2. alien

Declension[edit]

Inflection of muukalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative muukalainen muukalaiset
genitive muukalaisen muukalaisten
muukalaisien
partitive muukalaista muukalaisia
illative muukalaiseen muukalaisiin
singular plural
nominative muukalainen muukalaiset
accusative nom. muukalainen muukalaiset
gen. muukalaisen
genitive muukalaisen muukalaisten
muukalaisien
partitive muukalaista muukalaisia
inessive muukalaisessa muukalaisissa
elative muukalaisesta muukalaisista
illative muukalaiseen muukalaisiin
adessive muukalaisella muukalaisilla
ablative muukalaiselta muukalaisilta
allative muukalaiselle muukalaisille
essive muukalaisena muukalaisina
translative muukalaiseksi muukalaisiksi
instructive muukalaisin
abessive muukalaisetta muukalaisitta
comitative muukalaisineen

Synonyms[edit]

Compounds[edit]