neuvottomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

neuvoton +‎ -uus

Noun[edit]

neuvottomuus

  1. helplessness

Declension[edit]

Inflection of neuvottomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative neuvottomuus neuvottomuudet
genitive neuvottomuuden neuvottomuuksien
partitive neuvottomuutta neuvottomuuksia
illative neuvottomuuteen neuvottomuuksiin
singular plural
nominative neuvottomuus neuvottomuudet
accusative nom. neuvottomuus neuvottomuudet
gen. neuvottomuuden
genitive neuvottomuuden neuvottomuuksien
partitive neuvottomuutta neuvottomuuksia
inessive neuvottomuudessa neuvottomuuksissa
elative neuvottomuudesta neuvottomuuksista
illative neuvottomuuteen neuvottomuuksiin
adessive neuvottomuudella neuvottomuuksilla
ablative neuvottomuudelta neuvottomuuksilta
allative neuvottomuudelle neuvottomuuksille
essive neuvottomuutena neuvottomuuksina
translative neuvottomuudeksi neuvottomuuksiksi
instructive neuvottomuuksin
abessive neuvottomuudetta neuvottomuuksitta
comitative neuvottomuuksineen