normitus

Finnish

Etymology

normittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormitus/, [ˈno̞rmit̪us̠]
• Rhymes: -ormitus
• Syllabification^(key): nor‧mi‧tus

Noun

normitus

1. normalization

Declension

Inflection of normitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		normitus	normitukset
genitive		normituksen	normitusten normituksien
partitive		normitusta	normituksia
illative		normitukseen	normituksiin
		singular	plural
nominative		normitus	normitukset
accusative	nom.	normitus	normitukset
	gen.	normituksen
genitive		normituksen	normitusten normituksien
partitive		normitusta	normituksia
inessive		normituksessa	normituksissa
elative		normituksesta	normituksista
illative		normitukseen	normituksiin
adessive		normituksella	normituksilla
ablative		normitukselta	normituksilta
allative		normitukselle	normituksille
essive		normituksena	normituksina
translative		normitukseksi	normituksiksi
abessive		normituksetta	normituksitta
instructive		—	normituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of normitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative normitukseni normitukseni accusative nom. normitukseni normitukseni gen. normitukseni genitive normitukseni normitusteni normituksieni partitive normitustani normituksiani inessive normituksessani normituksissani elative normituksestani normituksistani illative normitukseeni normituksiini adessive normituksellani normituksillani ablative normitukseltani normituksiltani allative normitukselleni normituksilleni essive normituksenani normituksinani translative normituksekseni normituksikseni abessive normituksettani normituksittani instructive — — comitative — normituksineni second-person singular possessor singular plural nominative normituksesi normituksesi accusative nom. normituksesi normituksesi gen. normituksesi genitive normituksesi normitustesi normituksiesi partitive normitustasi normituksiasi inessive normituksessasi normituksissasi elative normituksestasi normituksistasi illative normitukseesi normituksiisi adessive normituksellasi normituksillasi ablative normitukseltasi normituksiltasi allative normituksellesi normituksillesi essive normituksenasi normituksinasi translative normitukseksesi normituksiksesi abessive normituksettasi normituksittasi instructive — — comitative — normituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative normituksemme normituksemme accusative nom. normituksemme normituksemme gen. normituksemme genitive normituksemme normitustemme normituksiemme partitive normitustamme normituksiamme inessive normituksessamme normituksissamme elative normituksestamme normituksistamme illative normitukseemme normituksiimme adessive normituksellamme normituksillamme ablative normitukseltamme normituksiltamme allative normituksellemme normituksillemme essive normituksenamme normituksinamme translative normitukseksemme normituksiksemme abessive normituksettamme normituksittamme instructive — — comitative — normituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative normituksenne normituksenne accusative nom. normituksenne normituksenne gen. normituksenne genitive normituksenne normitustenne normituksienne partitive normitustanne normituksianne inessive normituksessanne normituksissanne elative normituksestanne normituksistanne illative normitukseenne normituksiinne adessive normituksellanne normituksillanne ablative normitukseltanne normituksiltanne allative normituksellenne normituksillenne essive normituksenanne normituksinanne translative normitukseksenne normituksiksenne abessive normituksettanne normituksittanne instructive — — comitative — normituksinenne third-person possessor singular plural nominative normituksensa normituksensa accusative nom. normituksensa normituksensa gen. normituksensa genitive normituksensa normitustensa normituksiensa partitive normitustaan normitustansa normituksiaan normituksiansa inessive normituksessaan normituksessansa normituksissaan normituksissansa elative normituksestaan normituksestansa normituksistaan normituksistansa illative normitukseensa normituksiinsa adessive normituksellaan normituksellansa normituksillaan normituksillansa ablative normitukseltaan normitukseltansa normituksiltaan normituksiltansa allative normitukselleen normituksellensa normituksilleen normituksillensa essive normituksenaan normituksenansa normituksinaan normituksinansa translative normituksekseen normitukseksensa normituksikseen normituksiksensa abessive normituksettaan normituksettansa normituksittaan normituksittansa instructive — — comitative — normituksineen normituksinensa

Derived terms

compounds

• normitusvakio

 

Further reading

• “normitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03