nukkaantua

Finnish

Alternative forms

• nukkautua

Etymology

nukka (“pill”) +‎ -(a)ntua

Verb

nukkaantua

1. (intransitive) to get pilled (of a woven fabric surface, to form small matted balls of fiber)

   Kangas nukkaantuu ja näyttää vanhalta nallelta.

   The fabric gets pilled and looks like an old teddy bear.

Conjugation

Inflection of nukkaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nukkaannun	en nukkaannu	1st sing.	olen nukkaantunut	en ole nukkaantunut
2nd sing.		nukkaannut	et nukkaannu	2nd sing.	olet nukkaantunut	et ole nukkaantunut
3rd sing.		nukkaantuu	ei nukkaannu	3rd sing.	on nukkaantunut	ei ole nukkaantunut
1st plur.		nukkaannumme	emme nukkaannu	1st plur.	olemme nukkaantuneet	emme ole nukkaantuneet
2nd plur.		nukkaannutte	ette nukkaannu	2nd plur.	olette nukkaantuneet	ette ole nukkaantuneet
3rd plur.		nukkaantuvat	eivät nukkaannu	3rd plur.	ovat nukkaantuneet	eivät ole nukkaantuneet
passive		nukkaannutaan	ei nukkaannuta	passive	on nukkaannuttu	ei ole nukkaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nukkaannuin	en nukkaantunut	1st sing.	olin nukkaantunut	en ollut nukkaantunut
2nd sing.		nukkaannuit	et nukkaantunut	2nd sing.	olit nukkaantunut	et ollut nukkaantunut
3rd sing.		nukkaantui	ei nukkaantunut	3rd sing.	oli nukkaantunut	ei ollut nukkaantunut
1st plur.		nukkaannuimme	emme nukkaantuneet	1st plur.	olimme nukkaantuneet	emme olleet nukkaantuneet
2nd plur.		nukkaannuitte	ette nukkaantuneet	2nd plur.	olitte nukkaantuneet	ette olleet nukkaantuneet
3rd plur.		nukkaantuivat	eivät nukkaantuneet	3rd plur.	olivat nukkaantuneet	eivät olleet nukkaantuneet
passive		nukkaannuttiin	ei nukkaannuttu	passive	oli nukkaannuttu	ei ollut nukkaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nukkaantuisin	en nukkaantuisi	1st sing.	olisin nukkaantunut	en olisi nukkaantunut
2nd sing.		nukkaantuisit	et nukkaantuisi	2nd sing.	olisit nukkaantunut	et olisi nukkaantunut
3rd sing.		nukkaantuisi	ei nukkaantuisi	3rd sing.	olisi nukkaantunut	ei olisi nukkaantunut
1st plur.		nukkaantuisimme	emme nukkaantuisi	1st plur.	olisimme nukkaantuneet	emme olisi nukkaantuneet
2nd plur.		nukkaantuisitte	ette nukkaantuisi	2nd plur.	olisitte nukkaantuneet	ette olisi nukkaantuneet
3rd plur.		nukkaantuisivat	eivät nukkaantuisi	3rd plur.	olisivat nukkaantuneet	eivät olisi nukkaantuneet
passive		nukkaannuttaisiin	ei nukkaannuttaisi	passive	olisi nukkaannuttu	ei olisi nukkaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		nukkaannu	älä nukkaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		nukkaantukoon	älköön nukkaantuko	3rd sing.	olkoon nukkaantunut	älköön olko nukkaantunut
1st plur.		nukkaantukaamme	älkäämme nukkaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		nukkaantukaa	älkää nukkaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		nukkaantukoot	älkööt nukkaantuko	3rd plur.	olkoot nukkaantuneet	älkööt olko nukkaantuneet
passive		nukkaannuttakoon	älköön nukkaannuttako	passive	olkoon nukkaannuttu	älköön olko nukkaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nukkaantunen	en nukkaantune	1st sing.	lienen nukkaantunut	en liene nukkaantunut
2nd sing.		nukkaantunet	et nukkaantune	2nd sing.	lienet nukkaantunut	et liene nukkaantunut
3rd sing.		nukkaantunee	ei nukkaantune	3rd sing.	lienee nukkaantunut	ei liene nukkaantunut
1st plur.		nukkaantunemme	emme nukkaantune	1st plur.	lienemme nukkaantuneet	emme liene nukkaantuneet
2nd plur.		nukkaantunette	ette nukkaantune	2nd plur.	lienette nukkaantuneet	ette liene nukkaantuneet
3rd plur.		nukkaantunevat	eivät nukkaantune	3rd plur.	lienevät nukkaantuneet	eivät liene nukkaantuneet
passive		nukkaannuttaneen	ei nukkaannuttane	passive	lienee nukkaannuttu	ei liene nukkaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		nukkaantua		present	nukkaantuva	nukkaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nukkaantuakseni nukkaantuaksemme 2nd nukkaantuaksesi nukkaantuaksenne 3rd nukkaantuakseen nukkaantuaksensa		past	nukkaantunut	nukkaannuttu
2nd	inessive2	nukkaantuessa	nukkaannuttaessa	agent4	nukkaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st nukkaantuessani nukkaantuessamme 2nd nukkaantuessasi nukkaantuessanne 3rd nukkaantuessaan nukkaantuessansa		negative	nukkaantumaton
	instructive	nukkaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	nukkaantumassa	—
	elative	nukkaantumasta	—
	illative	nukkaantumaan	—
	adessive	nukkaantumalla	—
	abessive	nukkaantumatta	—
	instructive	nukkaantuman	nukkaannuttaman
4th3	verbal noun	nukkaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nukkaantumaisillani nukkaantumaisillamme 2nd nukkaantumaisillasi nukkaantumaisillanne 3rd nukkaantumaisillaan nukkaantumaisillansa

Related terms

• nukata