nukkaantumaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

nukkaantua (to get pilled) +‎ -maton

Adjective[edit]

nukkaantumaton (comparative nukkaantumattomampi, superlative nukkaantumattomin)

  1. non-pilling (of a textile, not forming pilling)

Declension[edit]

Inflection of nukkaantumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative nukkaantumaton nukkaantumattomat
genitive nukkaantumattoman nukkaantumattomien
partitive nukkaantumatonta nukkaantumattomia
illative nukkaantumattomaan nukkaantumattomiin
singular plural
nominative nukkaantumaton nukkaantumattomat
accusative nom. nukkaantumaton nukkaantumattomat
gen. nukkaantumattoman
genitive nukkaantumattoman nukkaantumattomien
nukkaantumatontenrare
partitive nukkaantumatonta nukkaantumattomia
inessive nukkaantumattomassa nukkaantumattomissa
elative nukkaantumattomasta nukkaantumattomista
illative nukkaantumattomaan nukkaantumattomiin
adessive nukkaantumattomalla nukkaantumattomilla
ablative nukkaantumattomalta nukkaantumattomilta
allative nukkaantumattomalle nukkaantumattomille
essive nukkaantumattomana nukkaantumattomina
translative nukkaantumattomaksi nukkaantumattomiksi
instructive nukkaantumattomin
abessive nukkaantumattomatta nukkaantumattomitta
comitative nukkaantumattomine
Possessive forms of nukkaantumaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person nukkaantumattomani nukkaantumattomamme
2nd person nukkaantumattomasi nukkaantumattomanne
3rd person nukkaantumattomansa

Participle[edit]

nukkaantumaton

  1. Negative participle of nukkaantua.