oikeudenkäyntimenettely

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oikeudenkäynti(trial) +‎ menettely(procedure)

Noun[edit]

oikeudenkäyntimenettely

  1. (law) A (judicial) procedure.

Declension[edit]

Inflection of oikeudenkäyntimenettely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative oikeudenkäyntimenettely oikeudenkäyntimenettelyt
genitive oikeudenkäyntimenettelyn oikeudenkäyntimenettelyjen
oikeudenkäyntimenettelyiden
oikeudenkäyntimenettelyitten
partitive oikeudenkäyntimenettelyä oikeudenkäyntimenettelyjä
oikeudenkäyntimenettelyitä
illative oikeudenkäyntimenettelyyn oikeudenkäyntimenettelyihin
singular plural
nominative oikeudenkäyntimenettely oikeudenkäyntimenettelyt
accusative nom. oikeudenkäyntimenettely oikeudenkäyntimenettelyt
gen. oikeudenkäyntimenettelyn
genitive oikeudenkäyntimenettelyn oikeudenkäyntimenettelyjen
oikeudenkäyntimenettelyiden
oikeudenkäyntimenettelyitten
partitive oikeudenkäyntimenettelyä oikeudenkäyntimenettelyjä
oikeudenkäyntimenettelyitä
inessive oikeudenkäyntimenettelyssä oikeudenkäyntimenettelyissä
elative oikeudenkäyntimenettelystä oikeudenkäyntimenettelyistä
illative oikeudenkäyntimenettelyyn oikeudenkäyntimenettelyihin
adessive oikeudenkäyntimenettelyllä oikeudenkäyntimenettelyillä
ablative oikeudenkäyntimenettelyltä oikeudenkäyntimenettelyiltä
allative oikeudenkäyntimenettelylle oikeudenkäyntimenettelyille
essive oikeudenkäyntimenettelynä oikeudenkäyntimenettelyinä
translative oikeudenkäyntimenettelyksi oikeudenkäyntimenettelyiksi
instructive oikeudenkäyntimenettelyin
abessive oikeudenkäyntimenettelyttä oikeudenkäyntimenettelyittä
comitative oikeudenkäyntimenettelyineen