oivallus

Finnish

Etymology

oivaltaa (“to realize, become aware”) +‎ -us. Coined by Finnish linguist and author Reinhold von Becker in 1844.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯ʋɑlːus/, [ˈo̞i̯ʋɑ̝lːus̠]
• Rhymes: -oiʋɑlːus
• Syllabification^(key): oi‧val‧lus
• Hyphenation^(key): oi‧val‧lus

Noun

oivallus

1. idea, inspiration, realization, insight

Declension

Inflection of oivallus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		oivallus	oivallukset
genitive		oivalluksen	oivallusten oivalluksien
partitive		oivallusta	oivalluksia
illative		oivallukseen	oivalluksiin
		singular	plural
nominative		oivallus	oivallukset
accusative	nom.	oivallus	oivallukset
	gen.	oivalluksen
genitive		oivalluksen	oivallusten oivalluksien
partitive		oivallusta	oivalluksia
inessive		oivalluksessa	oivalluksissa
elative		oivalluksesta	oivalluksista
illative		oivallukseen	oivalluksiin
adessive		oivalluksella	oivalluksilla
ablative		oivallukselta	oivalluksilta
allative		oivallukselle	oivalluksille
essive		oivalluksena	oivalluksina
translative		oivallukseksi	oivalluksiksi
abessive		oivalluksetta	oivalluksitta
instructive		—	oivalluksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oivallus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oivallukseni oivallukseni accusative nom. oivallukseni oivallukseni gen. oivallukseni genitive oivallukseni oivallusteni oivalluksieni partitive oivallustani oivalluksiani inessive oivalluksessani oivalluksissani elative oivalluksestani oivalluksistani illative oivallukseeni oivalluksiini adessive oivalluksellani oivalluksillani ablative oivallukseltani oivalluksiltani allative oivallukselleni oivalluksilleni essive oivalluksenani oivalluksinani translative oivalluksekseni oivalluksikseni abessive oivalluksettani oivalluksittani instructive — — comitative — oivalluksineni second-person singular possessor singular plural nominative oivalluksesi oivalluksesi accusative nom. oivalluksesi oivalluksesi gen. oivalluksesi genitive oivalluksesi oivallustesi oivalluksiesi partitive oivallustasi oivalluksiasi inessive oivalluksessasi oivalluksissasi elative oivalluksestasi oivalluksistasi illative oivallukseesi oivalluksiisi adessive oivalluksellasi oivalluksillasi ablative oivallukseltasi oivalluksiltasi allative oivalluksellesi oivalluksillesi essive oivalluksenasi oivalluksinasi translative oivallukseksesi oivalluksiksesi abessive oivalluksettasi oivalluksittasi instructive — — comitative — oivalluksinesi first-person plural possessor singular plural nominative oivalluksemme oivalluksemme accusative nom. oivalluksemme oivalluksemme gen. oivalluksemme genitive oivalluksemme oivallustemme oivalluksiemme partitive oivallustamme oivalluksiamme inessive oivalluksessamme oivalluksissamme elative oivalluksestamme oivalluksistamme illative oivallukseemme oivalluksiimme adessive oivalluksellamme oivalluksillamme ablative oivallukseltamme oivalluksiltamme allative oivalluksellemme oivalluksillemme essive oivalluksenamme oivalluksinamme translative oivallukseksemme oivalluksiksemme abessive oivalluksettamme oivalluksittamme instructive — — comitative — oivalluksinemme second-person plural possessor singular plural nominative oivalluksenne oivalluksenne accusative nom. oivalluksenne oivalluksenne gen. oivalluksenne genitive oivalluksenne oivallustenne oivalluksienne partitive oivallustanne oivalluksianne inessive oivalluksessanne oivalluksissanne elative oivalluksestanne oivalluksistanne illative oivallukseenne oivalluksiinne adessive oivalluksellanne oivalluksillanne ablative oivallukseltanne oivalluksiltanne allative oivalluksellenne oivalluksillenne essive oivalluksenanne oivalluksinanne translative oivallukseksenne oivalluksiksenne abessive oivalluksettanne oivalluksittanne instructive — — comitative — oivalluksinenne third-person possessor singular plural nominative oivalluksensa oivalluksensa accusative nom. oivalluksensa oivalluksensa gen. oivalluksensa genitive oivalluksensa oivallustensa oivalluksiensa partitive oivallustaan oivallustansa oivalluksiaan oivalluksiansa inessive oivalluksessaan oivalluksessansa oivalluksissaan oivalluksissansa elative oivalluksestaan oivalluksestansa oivalluksistaan oivalluksistansa illative oivallukseensa oivalluksiinsa adessive oivalluksellaan oivalluksellansa oivalluksillaan oivalluksillansa ablative oivallukseltaan oivallukseltansa oivalluksiltaan oivalluksiltansa allative oivallukselleen oivalluksellensa oivalluksilleen oivalluksillensa essive oivalluksenaan oivalluksenansa oivalluksinaan oivalluksinansa translative oivalluksekseen oivallukseksensa oivalluksikseen oivalluksiksensa abessive oivalluksettaan oivalluksettansa oivalluksittaan oivalluksittansa instructive — — comitative — oivalluksineen oivalluksinensa

Derived terms

compounds

• itseoivallus
• oivalluskyky

Further reading

• “oivallus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Anagrams

• suovilla, vuosilla