oksentelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oksennella +‎ -u

Noun[edit]

oksentelu

  1. (repeated) vomiting

Declension[edit]

Inflection of oksentelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative oksentelu oksentelut
genitive oksentelun oksentelujen
oksenteluiden
oksenteluitten
partitive oksentelua oksenteluja
oksenteluita
illative oksenteluun oksenteluihin
singular plural
nominative oksentelu oksentelut
accusative nom.? oksentelu oksentelut
gen. oksentelun
genitive oksentelun oksentelujen
oksenteluiden
oksenteluitten
partitive oksentelua oksenteluja
oksenteluita
inessive oksentelussa oksenteluissa
elative oksentelusta oksenteluista
illative oksenteluun oksenteluihin
adessive oksentelulla oksenteluilla
ablative oksentelulta oksenteluilta
allative oksentelulleˣ oksenteluilleˣ
essive oksenteluna oksenteluina
translative oksenteluksi oksenteluiksi
instructive oksenteluin
abessive oksentelutta oksenteluitta
comitative oksenteluineen