onnettomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onneton +‎ -uus

Noun[edit]

onnettomuus

  1. accident (event caused by non-human factors with negative consequences)

Declension[edit]

Inflection of onnettomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative onnettomuus onnettomuudet
genitive onnettomuuden onnettomuuksien
partitive onnettomuutta onnettomuuksia
illative onnettomuuteen onnettomuuksiin
singular plural
nominative onnettomuus onnettomuudet
accusative nom. onnettomuus onnettomuudet
gen. onnettomuuden
genitive onnettomuuden onnettomuuksien
partitive onnettomuutta onnettomuuksia
inessive onnettomuudessa onnettomuuksissa
elative onnettomuudesta onnettomuuksista
illative onnettomuuteen onnettomuuksiin
adessive onnettomuudella onnettomuuksilla
ablative onnettomuudelta onnettomuuksilta
allative onnettomuudelle onnettomuuksille
essive onnettomuutena onnettomuuksina
translative onnettomuudeksi onnettomuuksiksi
instructive onnettomuuksin
abessive onnettomuudetta onnettomuuksitta
comitative onnettomuuksineen