onneton

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *onnët'oin, equivalent to onni (“happiness, luck”) +‎ -ton.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈonːeton/, [ˈo̞nːe̞t̪o̞n]
• Rhymes: -onːeton
• Syllabification^(key): on‧ne‧ton

Adjective

onneton (comparative onnettomampi, superlative onnettomin)

1. unhappy (not happy)
   • 1860, J. L. Runeberg, translated by K. Kiljander, Nadeschda: Yhdeksæn laulua Johan Ludvig Runebergiltæ, Kuopio, Kahdeksas Laulu, using Wolmar Schildt's proposed orthography, page 71:

     Koska tuossa hæn epäillen vîpŷ,
     Itsekiusâjana onnetonna,
     Hæilytetty lîkutuksiltansa,
     Pæivæ laskeksen ja ilta nousê
     Mân ylitse rusko-sîvillænsæ.

     [Koska tuossa hän epäillen viipyy,
     Itsekiusaajana onnetonna,
     Häilytetty liikutuksiltansa,
     Päivä laskeksen ja ilta nousee
     Maan ylitse rusko-siivillänsä.]

     There he stays in doubt,
     an unhappy man bothering himself,
     rocked by his own emotions,
     as the sun sets and evening rises
     above the earth with its brown wings.

2. miserable (which brings (only) misery)
3. very poor, terrible, wretched
4. unfortunate (not favored by fortune)

   Synonyms: epäonninen, epäonnekas

Usage notes

"about" is expressed with the elative case.

Declension

Inflection of onneton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		onneton	onnettomat
genitive		onnettoman	onnettomien
partitive		onnetonta	onnettomia
illative		onnettomaan	onnettomiin
		singular	plural
nominative		onneton	onnettomat
accusative	nom.	onneton	onnettomat
	gen.	onnettoman
genitive		onnettoman	onnettomien onnetontenrare
partitive		onnetonta	onnettomia
inessive		onnettomassa	onnettomissa
elative		onnettomasta	onnettomista
illative		onnettomaan	onnettomiin
adessive		onnettomalla	onnettomilla
ablative		onnettomalta	onnettomilta
allative		onnettomalle	onnettomille
essive		onnettomana	onnettomina
translative		onnettomaksi	onnettomiksi
abessive		onnettomatta	onnettomitta
instructive		—	onnettomin
comitative		—	onnettomine

Possessive forms of onneton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative onnettomani onnettomani accusative nom. onnettomani onnettomani gen. onnettomani genitive onnettomani onnettomieni onnetontenirare partitive onnetontani onnettomiani inessive onnettomassani onnettomissani elative onnettomastani onnettomistani illative onnettomaani onnettomiini adessive onnettomallani onnettomillani ablative onnettomaltani onnettomiltani allative onnettomalleni onnettomilleni essive onnettomanani onnettominani translative onnettomakseni onnettomikseni abessive onnettomattani onnettomittani instructive — — comitative — onnettomineni second-person singular possessor singular plural nominative onnettomasi onnettomasi accusative nom. onnettomasi onnettomasi gen. onnettomasi genitive onnettomasi onnettomiesi onnetontesirare partitive onnetontasi onnettomiasi inessive onnettomassasi onnettomissasi elative onnettomastasi onnettomistasi illative onnettomaasi onnettomiisi adessive onnettomallasi onnettomillasi ablative onnettomaltasi onnettomiltasi allative onnettomallesi onnettomillesi essive onnettomanasi onnettominasi translative onnettomaksesi onnettomiksesi abessive onnettomattasi onnettomittasi instructive — — comitative — onnettominesi first-person plural possessor singular plural nominative onnettomamme onnettomamme accusative nom. onnettomamme onnettomamme gen. onnettomamme genitive onnettomamme onnettomiemme onnetontemmerare partitive onnetontamme onnettomiamme inessive onnettomassamme onnettomissamme elative onnettomastamme onnettomistamme illative onnettomaamme onnettomiimme adessive onnettomallamme onnettomillamme ablative onnettomaltamme onnettomiltamme allative onnettomallemme onnettomillemme essive onnettomanamme onnettominamme translative onnettomaksemme onnettomiksemme abessive onnettomattamme onnettomittamme instructive — — comitative — onnettominemme second-person plural possessor singular plural nominative onnettomanne onnettomanne accusative nom. onnettomanne onnettomanne gen. onnettomanne genitive onnettomanne onnettomienne onnetontennerare partitive onnetontanne onnettomianne inessive onnettomassanne onnettomissanne elative onnettomastanne onnettomistanne illative onnettomaanne onnettomiinne adessive onnettomallanne onnettomillanne ablative onnettomaltanne onnettomiltanne allative onnettomallenne onnettomillenne essive onnettomananne onnettominanne translative onnettomaksenne onnettomiksenne abessive onnettomattanne onnettomittanne instructive — — comitative — onnettominenne third-person possessor singular plural nominative onnettomansa onnettomansa accusative nom. onnettomansa onnettomansa gen. onnettomansa genitive onnettomansa onnettomiensa onnetontensarare partitive onnetontaan onnetontansa onnettomiaan onnettomiansa inessive onnettomassaan onnettomassansa onnettomissaan onnettomissansa elative onnettomastaan onnettomastansa onnettomistaan onnettomistansa illative onnettomaansa onnettomiinsa adessive onnettomallaan onnettomallansa onnettomillaan onnettomillansa ablative onnettomaltaan onnettomaltansa onnettomiltaan onnettomiltansa allative onnettomalleen onnettomallensa onnettomilleen onnettomillensa essive onnettomanaan onnettomanansa onnettominaan onnettominansa translative onnettomakseen onnettomaksensa onnettomikseen onnettomiksensa abessive onnettomattaan onnettomattansa onnettomittaan onnettomittansa instructive — — comitative — onnettomineen onnettominensa

Derived terms

• onnettomasti
• onnettomuus

Further reading

• “onneton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03