osunut

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Participle[edit]

osunut

  1. past active participle of osua

Declension[edit]

Inflection of osunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative osunut osuneet
genitive osuneen osuneiden
osuneitten
partitive osunutta osuneita
illative osuneeseen osuneisiin
osuneihin
singular plural
nominative osunut osuneet
accusative nom. osunut osuneet
gen. osuneen
genitive osuneen osuneiden
osuneitten
partitive osunutta osuneita
inessive osuneessa osuneissa
elative osuneesta osuneista
illative osuneeseen osuneisiin
osuneihin
adessive osuneella osuneilla
ablative osuneelta osuneilta
allative osuneelle osuneille
essive osuneena osuneina
translative osuneeksi osuneiksi
abessive osuneetta osuneitta
instructive osunein
comitative osuneine
Possessive forms of osunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative osuneeni osuneeni
accusative nom. osuneeni osuneeni
gen. osuneeni
genitive osuneeni osuneideni
osuneitteni
partitive osunuttani osuneitani
inessive osuneessani osuneissani
elative osuneestani osuneistani
illative osuneeseeni osuneisiini
osuneihini
adessive osuneellani osuneillani
ablative osuneeltani osuneiltani
allative osuneelleni osuneilleni
essive osuneenani osuneinani
translative osuneekseni osuneikseni
abessive osuneettani osuneittani
instructive
comitative osuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative osuneesi osuneesi
accusative nom. osuneesi osuneesi
gen. osuneesi
genitive osuneesi osuneidesi
osuneittesi
partitive osunuttasi osuneitasi
inessive osuneessasi osuneissasi
elative osuneestasi osuneistasi
illative osuneeseesi osuneisiisi
osuneihisi
adessive osuneellasi osuneillasi
ablative osuneeltasi osuneiltasi
allative osuneellesi osuneillesi
essive osuneenasi osuneinasi
translative osuneeksesi osuneiksesi
abessive osuneettasi osuneittasi
instructive
comitative osuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative osuneemme osuneemme
accusative nom. osuneemme osuneemme
gen. osuneemme
genitive osuneemme osuneidemme
osuneittemme
partitive osunuttamme osuneitamme
inessive osuneessamme osuneissamme
elative osuneestamme osuneistamme
illative osuneeseemme osuneisiimme
osuneihimme
adessive osuneellamme osuneillamme
ablative osuneeltamme osuneiltamme
allative osuneellemme osuneillemme
essive osuneenamme osuneinamme
translative osuneeksemme osuneiksemme
abessive osuneettamme osuneittamme
instructive
comitative osuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative osuneenne osuneenne
accusative nom. osuneenne osuneenne
gen. osuneenne
genitive osuneenne osuneidenne
osuneittenne
partitive osunuttanne osuneitanne
inessive osuneessanne osuneissanne
elative osuneestanne osuneistanne
illative osuneeseenne osuneisiinne
osuneihinne
adessive osuneellanne osuneillanne
ablative osuneeltanne osuneiltanne
allative osuneellenne osuneillenne
essive osuneenanne osuneinanne
translative osuneeksenne osuneiksenne
abessive osuneettanne osuneittanne
instructive
comitative osuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative osuneensa osuneensa
accusative nom. osuneensa osuneensa
gen. osuneensa
genitive osuneensa osuneidensa
osuneittensa
partitive osunuttaan
osunuttansa
osuneitaan
osuneitansa
inessive osuneessaan
osuneessansa
osuneissaan
osuneissansa
elative osuneestaan
osuneestansa
osuneistaan
osuneistansa
illative osuneeseensa osuneisiinsa
osuneihinsa
adessive osuneellaan
osuneellansa
osuneillaan
osuneillansa
ablative osuneeltaan
osuneeltansa
osuneiltaan
osuneiltansa
allative osuneelleen
osuneellensa
osuneilleen
osuneillensa
essive osuneenaan
osuneenansa
osuneinaan
osuneinansa
translative osuneekseen
osuneeksensa
osuneikseen
osuneiksensa
abessive osuneettaan
osuneettansa
osuneittaan
osuneittansa
instructive
comitative osuneineen
osuneinensa

Anagrams[edit]