pääomatulo

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pääoma +‎ tulo

Noun[edit]

pääomatulo

  1. (taxation) unearned income

Declension[edit]

Inflection of pääomatulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative pääomatulo pääomatulot
genitive pääomatulon pääomatulojen
partitive pääomatuloa pääomatuloja
illative pääomatuloon pääomatuloihin
singular plural
nominative pääomatulo pääomatulot
accusative nom. pääomatulo pääomatulot
gen. pääomatulon
genitive pääomatulon pääomatulojen
partitive pääomatuloa pääomatuloja
inessive pääomatulossa pääomatuloissa
elative pääomatulosta pääomatuloista
illative pääomatuloon pääomatuloihin
adessive pääomatulolla pääomatuloilla
ablative pääomatulolta pääomatuloilta
allative pääomatulolle pääomatuloille
essive pääomatulona pääomatuloina
translative pääomatuloksi pääomatuloiksi
instructive pääomatuloin
abessive pääomatulotta pääomatuloitta
comitative pääomatuloineen