päättämätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

päättää (to decide) +‎ -mätön

Adjective[edit]

päättämätön (comparative päättämättömämpi, superlative päättämättömin)

  1. indecisive, irresolute
  2. undecided, irresolute
  3. unfinished

Declension[edit]

Inflection of päättämätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative päättämätön päättämättömät
genitive päättämättömän päättämättömien
partitive päättämätöntä päättämättömiä
illative päättämättömään päättämättömiin
singular plural
nominative päättämätön päättämättömät
accusative nom. päättämätön päättämättömät
gen. päättämättömän
genitive päättämättömän päättämättömien
päättämätöntenrare
partitive päättämätöntä päättämättömiä
inessive päättämättömässä päättämättömissä
elative päättämättömästä päättämättömistä
illative päättämättömään päättämättömiin
adessive päättämättömällä päättämättömillä
ablative päättämättömältä päättämättömiltä
allative päättämättömälle päättämättömille
essive päättämättömänä päättämättöminä
translative päättämättömäksi päättämättömiksi
instructive päättämättömin
abessive päättämättömättä päättämättömittä
comitative päättämättömine
Possessive forms of päättämätön (type onneton)
possessor singular plural
1st person päättämättömäni päättämättömämme
2nd person päättämättömäsi päättämättömänne
3rd person päättämättömänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived terms[edit]