päättömin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

päättömin

  1. superlative degree of päätön
  2. Instructive plural form of päätön.

Declension[edit]

Inflection of päättömin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative päättömin päättömimmät
genitive päättömimmän päättömimpien
päättöminten
partitive päättömintä päättömimpiä
illative päättömimpään päättömimpiin
singular plural
nominative päättömin päättömimmät
accusative nom. päättömin päättömimmät
gen. päättömimmän
genitive päättömimmän päättömimpien
päättöminten
päättömimpäinrare
partitive päättömintä päättömimpiä
inessive päättömimmässä päättömimmissä
elative päättömimmästä päättömimmistä
illative päättömimpään päättömimpiin
adessive päättömimmällä päättömimmillä
ablative päättömimmältä päättömimmiltä
allative päättömimmälle päättömimmille
essive päättömimpänä päättömimpinä
translative päättömimmäksi päättömimmiksi
instructive päättömimmin
abessive päättömimmättä päättömimmittä
comitative päättömimpine