pääverbi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of pää +‎ verbi.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: pää‧ver‧bi
  • IPA(key): [ˈpæːˌʋerbi]

Noun[edit]

pääverbi

  1. (grammar) main verb

Declension[edit]

Inflection of pääverbi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative pääverbi pääverbit
genitive pääverbin pääverbien
partitive pääverbiä pääverbejä
illative pääverbiin pääverbeihin
singular plural
nominative pääverbi pääverbit
accusative nom. pääverbi pääverbit
gen. pääverbin
genitive pääverbin pääverbien
partitive pääverbiä pääverbejä
inessive pääverbissä pääverbeissä
elative pääverbistä pääverbeistä
illative pääverbiin pääverbeihin
adessive pääverbillä pääverbeillä
ablative pääverbiltä pääverbeiltä
allative pääverbille pääverbeille
essive pääverbinä pääverbeinä
translative pääverbiksi pääverbeiksi
instructive pääverbein
abessive pääverbittä pääverbeittä
comitative pääverbeineen