paanutus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

paanuttaa +‎ -us

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: paa‧nu‧tus

Noun[edit]

paanutus

  1. shingle covering

Declension[edit]

Inflection of paanutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative paanutus paanutukset
genitive paanutuksen paanutusten
paanutuksien
partitive paanutusta paanutuksia
illative paanutukseen paanutuksiin
singular plural
nominative paanutus paanutukset
accusative nom. paanutus paanutukset
gen. paanutuksen
genitive paanutuksen paanutusten
paanutuksien
partitive paanutusta paanutuksia
inessive paanutuksessa paanutuksissa
elative paanutuksesta paanutuksista
illative paanutukseen paanutuksiin
adessive paanutuksella paanutuksilla
ablative paanutukselta paanutuksilta
allative paanutukselle paanutuksille
essive paanutuksena paanutuksina
translative paanutukseksi paanutuksiksi
instructive paanutuksin
abessive paanutuksetta paanutuksitta
comitative paanutuksineen

Anagrams[edit]