pappila

Finnish

Etymology

pappi (“priest”) +‎ -la

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpɑpːilɑ/, [ˈpɑpːilɑ]
• Rhymes: -ɑpːilɑ
• Syllabification^(key): pap‧pi‧la

Noun

pappila

1. rectory, vicarage; manse (Scots) (residence of a priest)

Declension

Inflection of pappila (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		pappila	pappilat
genitive		pappilan	pappiloiden pappiloitten
partitive		pappilaa	pappiloita
illative		pappilaan	pappiloihin
		singular	plural
nominative		pappila	pappilat
accusative	nom.	pappila	pappilat
	gen.	pappilan
genitive		pappilan	pappiloiden pappiloitten pappilainrare
partitive		pappilaa	pappiloita
inessive		pappilassa	pappiloissa
elative		pappilasta	pappiloista
illative		pappilaan	pappiloihin
adessive		pappilalla	pappiloilla
ablative		pappilalta	pappiloilta
allative		pappilalle	pappiloille
essive		pappilana	pappiloina
translative		pappilaksi	pappiloiksi
instructive		—	pappiloin
abessive		pappilatta	pappiloitta
comitative		—	pappiloineen

Possessive forms of pappila (type kulkija)
possessor	singular	plural
1st person	pappilani	pappilamme
2nd person	pappilasi	pappilanne
3rd person	pappilansa