perusväite

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

perus- (fundamental) +‎ väite (argument)

Noun[edit]

perusväite

  1. axiom (especially in philosophy)

Declension[edit]

Inflection of perusväite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative perusväite perusväitteet
genitive perusväitteen perusväitteiden
perusväitteitten
partitive perusväitettä perusväitteitä
illative perusväitteeseen perusväitteisiin
perusväitteihin
singular plural
nominative perusväite perusväitteet
accusative nom. perusväite perusväitteet
gen. perusväitteen
genitive perusväitteen perusväitteiden
perusväitteitten
partitive perusväitettä perusväitteitä
inessive perusväitteessä perusväitteissä
elative perusväitteestä perusväitteistä
illative perusväitteeseen perusväitteisiin
perusväitteihin
adessive perusväitteellä perusväitteillä
ablative perusväitteeltä perusväitteiltä
allative perusväitteelle perusväitteille
essive perusväitteenä perusväitteinä
translative perusväitteeksi perusväitteiksi
instructive perusväittein
abessive perusväitteettä perusväitteittä
comitative perusväitteineen

Related terms[edit]