pikkuveli

Finnish

Etymology

pikku- (“little”) +‎ veli (“brother”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpikːuˌʋeli/, [ˈpikːuˌʋe̞li]
• Rhymes: -eli
• Syllabification^(key): pik‧ku‧ve‧li

Noun

pikkuveli

1. little brother

Declension

Inflection of pikkuveli (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		pikkuveli	pikkuveljet
genitive		pikkuveljen	pikkuveljien
partitive		pikkuveljeä	pikkuveljiä
illative		pikkuveljeen	pikkuveljiin
		singular	plural
nominative		pikkuveli	pikkuveljet
accusative	nom.	pikkuveli	pikkuveljet
	gen.	pikkuveljen
genitive		pikkuveljen	pikkuveljien
partitive		pikkuveljeä	pikkuveljiä
inessive		pikkuveljessä	pikkuveljissä
elative		pikkuveljestä	pikkuveljistä
illative		pikkuveljeen	pikkuveljiin
adessive		pikkuveljellä	pikkuveljillä
ablative		pikkuveljeltä	pikkuveljiltä
allative		pikkuveljelle	pikkuveljille
essive		pikkuveljenä	pikkuveljinä
translative		pikkuveljeksi	pikkuveljiksi
instructive		—	pikkuveljin
abessive		pikkuveljettä	pikkuveljittä
comitative		—	pikkuveljineen

Possessive forms of pikkuveli (type ovi)
possessor	singular	plural
1st person	pikkuveljeni	pikkuveljemme
2nd person	pikkuveljesi	pikkuveljenne
3rd person	pikkuveljensä

See also

• isosisko
• isoveli
• pikkusisko