Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



  • IPA(key): /ˈpirskɑhtɑːˣ/, [ˈpirs̠kɑxt̪ɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: pirs‧kah‧taa



  1. (intransitive) to briefly burst or drip


Inflection of pirskahtaa (Kotus type 53/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahdan en pirskahda 1st sing. olen pirskahtanut en ole pirskahtanut
2nd sing. pirskahdat et pirskahda 2nd sing. olet pirskahtanut et ole pirskahtanut
3rd sing. pirskahtaa ei pirskahda 3rd sing. on pirskahtanut ei ole pirskahtanut
1st plur. pirskahdamme emme pirskahda 1st plur. olemme pirskahtaneet emme ole pirskahtaneet
2nd plur. pirskahdatte ette pirskahda 2nd plur. olette pirskahtaneet ette ole pirskahtaneet
3rd plur. pirskahtavat eivät pirskahda 3rd plur. ovat pirskahtaneet eivät ole pirskahtaneet
passive pirskahdetaan ei pirskahdeta passive on pirskahdettu ei ole pirskahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahdin en pirskahtanut 1st sing. olin pirskahtanut en ollut pirskahtanut
2nd sing. pirskahdit et pirskahtanut 2nd sing. olit pirskahtanut et ollut pirskahtanut
3rd sing. pirskahti ei pirskahtanut 3rd sing. oli pirskahtanut ei ollut pirskahtanut
1st plur. pirskahdimme emme pirskahtaneet 1st plur. olimme pirskahtaneet emme olleet pirskahtaneet
2nd plur. pirskahditte ette pirskahtaneet 2nd plur. olitte pirskahtaneet ette olleet pirskahtaneet
3rd plur. pirskahtivat eivät pirskahtaneet 3rd plur. olivat pirskahtaneet eivät olleet pirskahtaneet
passive pirskahdettiin ei pirskahdettu passive oli pirskahdettu ei ollut pirskahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahtaisin en pirskahtaisi 1st sing. olisin pirskahtanut en olisi pirskahtanut
2nd sing. pirskahtaisit et pirskahtaisi 2nd sing. olisit pirskahtanut et olisi pirskahtanut
3rd sing. pirskahtaisi ei pirskahtaisi 3rd sing. olisi pirskahtanut ei olisi pirskahtanut
1st plur. pirskahtaisimme emme pirskahtaisi 1st plur. olisimme pirskahtaneet emme olisi pirskahtaneet
2nd plur. pirskahtaisitte ette pirskahtaisi 2nd plur. olisitte pirskahtaneet ette olisi pirskahtaneet
3rd plur. pirskahtaisivat eivät pirskahtaisi 3rd plur. olisivat pirskahtaneet eivät olisi pirskahtaneet
passive pirskahdettaisiin ei pirskahdettaisi passive olisi pirskahdettu ei olisi pirskahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. pirskahda älä pirskahda 2nd sing. ole pirskahtanut älä ole pirskahtanut
3rd sing. pirskahtakoon älköön pirskahtako 3rd sing. olkoon pirskahtanut älköön olko pirskahtanut
1st plur. pirskahtakaamme älkäämme pirskahtako 1st plur. olkaamme pirskahtaneet älkäämme olko pirskahtaneet
2nd plur. pirskahtakaa älkää pirskahtako 2nd plur. olkaa pirskahtaneet älkää olko pirskahtaneet
3rd plur. pirskahtakoot älkööt pirskahtako 3rd plur. olkoot pirskahtaneet älkööt olko pirskahtaneet
passive pirskahdettakoon älköön pirskahdettako passive olkoon pirskahdettu älköön olko pirskahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahtanen en pirskahtane 1st sing. lienen pirskahtanut en liene pirskahtanut
2nd sing. pirskahtanet et pirskahtane 2nd sing. lienet pirskahtanut et liene pirskahtanut
3rd sing. pirskahtanee ei pirskahtane 3rd sing. lienee pirskahtanut ei liene pirskahtanut
1st plur. pirskahtanemme emme pirskahtane 1st plur. lienemme pirskahtaneet emme liene pirskahtaneet
2nd plur. pirskahtanette ette pirskahtane 2nd plur. lienette pirskahtaneet ette liene pirskahtaneet
3rd plur. pirskahtanevat eivät pirskahtane 3rd plur. lienevät pirskahtaneet eivät liene pirskahtaneet
passive pirskahdettaneen ei pirskahdettane passive lienee pirskahdettu ei liene pirskahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st pirskahtaa present pirskahtava pirskahdettava
long 1st2 pirskahtaakseen past pirskahtanut pirskahdettu
2nd inessive1 pirskahtaessa pirskahdettaessa agent1, 3 pirskahtama
instructive pirskahtaen negative pirskahtamaton
3rd inessive pirskahtamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative pirskahtamasta
illative pirskahtamaan
adessive pirskahtamalla
abessive pirskahtamatta
instructive pirskahtaman pirskahdettaman
4th nominative pirskahtaminen
partitive pirskahtamista
5th2 pirskahtamaisillaan