Jump to content

puistikko

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puisto (park) +‎ -ikko. Coined by Finnish poet and priest Abraham Poppius in 1815.[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpui̯stikːo/, [ˈpui̯s̠tikːo̞]
  • Rhymes: -uistikːo
  • Syllabification(key): puis‧tik‧ko
  • Hyphenation(key): puis‧tik‧ko

Noun

[edit]

puistikko

  1. a small park, a green
  2. (in street names) avenue, boulevard, esplanade

Declension

[edit]
Inflection of puistikko (Kotus type 4*A/laatikko, kkk gradation)
nominative puistikko puistikot
genitive puistikon puistikkojen
puistikoiden
puistikoitten
partitive puistikkoa puistikkoja
puistikoita
illative puistikkoon puistikkoihin
puistikoihin
singular plural
nominative puistikko puistikot
accusative nom. puistikko puistikot
gen. puistikon
genitive puistikon puistikkojen
puistikoiden
puistikoitten
partitive puistikkoa puistikkoja
puistikoita
inessive puistikossa puistikoissa
elative puistikosta puistikoista
illative puistikkoon puistikkoihin
puistikoihin
adessive puistikolla puistikoilla
ablative puistikolta puistikoilta
allative puistikolle puistikoille
essive puistikkona puistikkoina
translative puistikoksi puistikoiksi
abessive puistikotta puistikoitta
instructive puistikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puistikko (Kotus type 4*A/laatikko, kkk gradation)

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen, editors (1992–2000), “puu”, in Suomen sanojen alkuperä [The Origin of Finnish Words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]