punakoitua

Finnish

Etymology

punakka +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpunɑkoi̯tuɑˣ/, [ˈpunɑ̝ˌko̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): pu‧na‧koi‧tu‧a

Verb

punakoitua

1. (intransitive, of skin) to become reddish or ruddy

Conjugation

Inflection of punakoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		punakoidun	en punakoidu	1st sing.	olen punakoitunut	en ole punakoitunut
2nd sing.		punakoidut	et punakoidu	2nd sing.	olet punakoitunut	et ole punakoitunut
3rd sing.		punakoituu	ei punakoidu	3rd sing.	on punakoitunut	ei ole punakoitunut
1st plur.		punakoidumme	emme punakoidu	1st plur.	olemme punakoituneet	emme ole punakoituneet
2nd plur.		punakoidutte	ette punakoidu	2nd plur.	olette punakoituneet	ette ole punakoituneet
3rd plur.		punakoituvat	eivät punakoidu	3rd plur.	ovat punakoituneet	eivät ole punakoituneet
passive		punakoidutaan	ei punakoiduta	passive	on punakoiduttu	ei ole punakoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		punakoiduin	en punakoitunut	1st sing.	olin punakoitunut	en ollut punakoitunut
2nd sing.		punakoiduit	et punakoitunut	2nd sing.	olit punakoitunut	et ollut punakoitunut
3rd sing.		punakoitui	ei punakoitunut	3rd sing.	oli punakoitunut	ei ollut punakoitunut
1st plur.		punakoiduimme	emme punakoituneet	1st plur.	olimme punakoituneet	emme olleet punakoituneet
2nd plur.		punakoiduitte	ette punakoituneet	2nd plur.	olitte punakoituneet	ette olleet punakoituneet
3rd plur.		punakoituivat	eivät punakoituneet	3rd plur.	olivat punakoituneet	eivät olleet punakoituneet
passive		punakoiduttiin	ei punakoiduttu	passive	oli punakoiduttu	ei ollut punakoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		punakoituisin	en punakoituisi	1st sing.	olisin punakoitunut	en olisi punakoitunut
2nd sing.		punakoituisit	et punakoituisi	2nd sing.	olisit punakoitunut	et olisi punakoitunut
3rd sing.		punakoituisi	ei punakoituisi	3rd sing.	olisi punakoitunut	ei olisi punakoitunut
1st plur.		punakoituisimme	emme punakoituisi	1st plur.	olisimme punakoituneet	emme olisi punakoituneet
2nd plur.		punakoituisitte	ette punakoituisi	2nd plur.	olisitte punakoituneet	ette olisi punakoituneet
3rd plur.		punakoituisivat	eivät punakoituisi	3rd plur.	olisivat punakoituneet	eivät olisi punakoituneet
passive		punakoiduttaisiin	ei punakoiduttaisi	passive	olisi punakoiduttu	ei olisi punakoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		punakoidu	älä punakoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		punakoitukoon	älköön punakoituko	3rd sing.	olkoon punakoitunut	älköön olko punakoitunut
1st plur.		punakoitukaamme	älkäämme punakoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		punakoitukaa	älkää punakoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		punakoitukoot	älkööt punakoituko	3rd plur.	olkoot punakoituneet	älkööt olko punakoituneet
passive		punakoiduttakoon	älköön punakoiduttako	passive	olkoon punakoiduttu	älköön olko punakoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		punakoitunen	en punakoitune	1st sing.	lienen punakoitunut	en liene punakoitunut
2nd sing.		punakoitunet	et punakoitune	2nd sing.	lienet punakoitunut	et liene punakoitunut
3rd sing.		punakoitunee	ei punakoitune	3rd sing.	lienee punakoitunut	ei liene punakoitunut
1st plur.		punakoitunemme	emme punakoitune	1st plur.	lienemme punakoituneet	emme liene punakoituneet
2nd plur.		punakoitunette	ette punakoitune	2nd plur.	lienette punakoituneet	ette liene punakoituneet
3rd plur.		punakoitunevat	eivät punakoitune	3rd plur.	lienevät punakoituneet	eivät liene punakoituneet
passive		punakoiduttaneen	ei punakoiduttane	passive	lienee punakoiduttu	ei liene punakoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		punakoitua		present	punakoituva	punakoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st punakoituakseni punakoituaksemme 2nd punakoituaksesi punakoituaksenne 3rd punakoituakseen punakoituaksensa		past	punakoitunut	punakoiduttu
2nd	inessive2	punakoituessa	punakoiduttaessa	agent3	punakoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st punakoituessani punakoituessamme 2nd punakoituessasi punakoituessanne 3rd punakoituessaan punakoituessansa		negative	punakoitumaton
	instructive	punakoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	punakoitumassa	—
	elative	punakoitumasta	—
	illative	punakoitumaan	—
	adessive	punakoitumalla	—
	abessive	punakoitumatta	—
	instructive	punakoituman	punakoiduttaman
4th4	verbal noun	punakoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st punakoitumaisillani punakoitumaisillamme 2nd punakoitumaisillasi punakoitumaisillanne 3rd punakoitumaisillaan punakoitumaisillansa

Further reading

• “punakoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03