puutarha

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

puu +‎ tarha

Noun[edit]

puutarha

  1. garden

Declension[edit]

Inflection of puutarha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative puutarha puutarhat
genitive puutarhan puutarhojen
partitive puutarhaa puutarhoja
illative puutarhaan puutarhoihin
singular plural
nominative puutarha puutarhat
accusative nom.? puutarha puutarhat
gen. puutarhan
genitive puutarhan puutarhojen
puutarhainrare
partitive puutarhaa puutarhoja
inessive puutarhassa puutarhoissa
elative puutarhasta puutarhoista
illative puutarhaan puutarhoihin
adessive puutarhalla puutarhoilla
ablative puutarhalta puutarhoilta
allative puutarhalleˣ puutarhoilleˣ
essive puutarhana puutarhoina
translative puutarhaksi puutarhoiksi
instructive puutarhoin
abessive puutarhatta puutarhoitta
comitative puutarhoineen