rääkäisy

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rääkäistä +‎ -y < rääkyä

Noun[edit]

rääkäisy

  1. screech (harsh, shrill cry)

Declension[edit]

Inflection of rääkäisy (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative rääkäisy rääkäisyt
genitive rääkäisyn rääkäisyjen
rääkäisyiden
rääkäisyitten
partitive rääkäisyä rääkäisyjä
rääkäisyitä
illative rääkäisyyn rääkäisyihin
singular plural
nominative rääkäisy rääkäisyt
accusative nom. rääkäisy rääkäisyt
gen. rääkäisyn
genitive rääkäisyn rääkäisyjen
rääkäisyiden
rääkäisyitten
partitive rääkäisyä rääkäisyjä
rääkäisyitä
inessive rääkäisyssä rääkäisyissä
elative rääkäisystä rääkäisyistä
illative rääkäisyyn rääkäisyihin
adessive rääkäisyllä rääkäisyillä
ablative rääkäisyltä rääkäisyiltä
allative rääkäisylle rääkäisyille
essive rääkäisynä rääkäisyinä
translative rääkäisyksi rääkäisyiksi
instructive rääkäisyin
abessive rääkäisyttä rääkäisyittä
comitative rääkäisyineen

See also[edit]