rantaviiva

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ranta (shore) +‎ viiva (line)

Noun[edit]

rantaviiva

  1. shoreline
  2. coastline

Declension[edit]

Inflection of rantaviiva (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative rantaviiva rantaviivat
genitive rantaviivan rantaviivojen
partitive rantaviivaa rantaviivoja
illative rantaviivaan rantaviivoihin
singular plural
nominative rantaviiva rantaviivat
accusative nom. rantaviiva rantaviivat
gen. rantaviivan
genitive rantaviivan rantaviivojen
rantaviivainrare
partitive rantaviivaa rantaviivoja
inessive rantaviivassa rantaviivoissa
elative rantaviivasta rantaviivoista
illative rantaviivaan rantaviivoihin
adessive rantaviivalla rantaviivoilla
ablative rantaviivalta rantaviivoilta
allative rantaviivalle rantaviivoille
essive rantaviivana rantaviivoina
translative rantaviivaksi rantaviivoiksi
instructive rantaviivoin
abessive rantaviivatta rantaviivoitta
comitative rantaviivoineen