rantaviiva
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]ranta (“shore”) + viiva (“line”)
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]rantaviiva
Declension
[edit]Inflection of rantaviiva (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | rantaviiva | rantaviivat | |
genitive | rantaviivan | rantaviivojen | |
partitive | rantaviivaa | rantaviivoja | |
illative | rantaviivaan | rantaviivoihin | |
singular | plural | ||
nominative | rantaviiva | rantaviivat | |
accusative | nom. | rantaviiva | rantaviivat |
gen. | rantaviivan | ||
genitive | rantaviivan | rantaviivojen rantaviivain rare | |
partitive | rantaviivaa | rantaviivoja | |
inessive | rantaviivassa | rantaviivoissa | |
elative | rantaviivasta | rantaviivoista | |
illative | rantaviivaan | rantaviivoihin | |
adessive | rantaviivalla | rantaviivoilla | |
ablative | rantaviivalta | rantaviivoilta | |
allative | rantaviivalle | rantaviivoille | |
essive | rantaviivana | rantaviivoina | |
translative | rantaviivaksi | rantaviivoiksi | |
abessive | rantaviivatta | rantaviivoitta | |
instructive | — | rantaviivoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
See also
[edit]- rannikko (“coast”)
Further reading
[edit]- “rantaviiva”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03